Cherry & the Vipers on tullut jo monelle tutuksi
tiukasta ja menevästä cover rockista. Soittolistaan kuuluu monien rakkaat ja
tutut rokkirallit, jotka saavat yleisön villiksi kerta toisen jälkeen.
Hullu Poro sai langan päähän ensi tiistaina Areenalla esiintyvän Cherry & the Vipersin solistin, Kirsi Ylijoen. Näyttelijänä tutuksi tullut suomalaiskaunotar on aikaisemmin ollut mukana musiikkimaailmassa lähinnä aviopuolison toimessa. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että kauniimpi osapuoli on päästetty lavalla eteen ja muusikkopuoliso, Eicca Toppinen ,on jätetty taaemmas rumpuihin.
Utelimme hieman Kirsin unelmista ja tunnelmista ennen Leville saapumista.
Mistä saitte kipinän perustaa rock bändin?
Tuli vaan sellainen fiilis, että haluaisi harrastaa jotain uutta. Ensin meillä kävi kellarissa eri ihmiset soittelemassa huvin vuoksi ja sitten jossain vaiheessa huomattiin, että oli hyvä neljän hengen ryhmä, jolla sitten lähdettiin tekemään vähän enemmän.
Bändi on ollut kasassa vasta pari vuotta. Keikkaa tuntuu pukkaavan kuitenkin jo ihan mukavasti. Tuntuuko, että vanhat urasuunnitelmat jäävät nyt tauolle vai onko tarkoitus pitää bändi harrastusprojektina?
Tämä meidän bändi on vähän vahingossa syntynyt lapsi. Siitä huolimatta se on löytänyt omat jalkansa ja nyt tuntuu luontevalta, että se on olemassa. Hauskanpidon takiahan tätä ensisijaisesti tehdään. Tähän mennessä kokemus on ollut mahtava. Eihän sitä koskaan tiedä mihin tämä johtaa.
Muut bändin jäsenet ovat jo aikaisemmin olleet mukana musiikkiprojekteissa. Oliko sinulle bändin perustaminen jo pidempiaikaisempi haave?
Ei ollut. Kaipasin ehkä enemmänkin vain jotain uutta harrastusta. Ydinporukan muodostumisen jälkeen bändi olikin yhtäkkiä kasassa. Hyvinkin yllätyksenä tämä on siis tullut. Muut bändin jäsenet Eiccaa lukuun ottamatta ovat myös lähteneet aika harrastuspohjalta mukaan. Eicallekkin rummut ovat uusi instrumentti, joten sinänsä hänkin on noviisina mukana.
Tuntuuko, että näyttelijänä oli helppoa omaksua solistin rooli? Alkuperäinen ammatinvalinta varmasti tukee kuitenkin paljon lavaesiintymistä.
Varmaan joo. Lavalla on ollut alusta asti luontevaa ja helppoa olla. Laulaminen on kuitenkin pitänyt opetella ja oma ääni löytää. Minullahan on ollut tätä ennen sellainen koko iän kestänyt laulutrauma. Ihan aluksi siellä kellarissakin laulaminen oli noloa ja jännitti.
Sitten kun löysin sen oman saundin oli vapauttavaa oivaltaa, että nainenkin saa laulaa rosoisesti rokkia täysillä ja asenteella.
Pitkä avioliitto takaa sen, että ainakin Eican kanssa tunnette toisenne ja yhteystyö toimii kotona. Tuleeko kuitenkin joskus sellainen tunne, että haluaisi vähän pitää taukoa toisesta nyt kun näette myös työn merkeissä?
Ei kyllä tule. Me ollaan niin paljon jouduttu olemaan pakko erossa. Nyt yhteinen harrastus on plussaa. Yhteinen bändi on molemmille uusi juttu ja tämä on ollut kauhean mukavaa!
Soitatte cover rockkia. Onko haaveissa kirjoittaa joskus omia biisejä?
Kyllä se alkaa siltä vaikuttamaan. Se olisi sitten se seuraava projekti. Olisi kyllä todella hienoa jos siihen pisteeseen joskus päästäisiin.
Entäpä albumi, voiko sellaista joskus tulevaisuudessa odottaa?
Sitäkin sitten katsotaan. Haaveena olisi tietenkin ensin omakustanne. Ehkä se pitäisi kuitenkin se ensimmäinen biisi kirjoittaa ja sitten lähteä siitä. Olisi mahtavaa jos albumi toteutuisi joku päivä.
Paras keikkamuisto tähän mennessä?
Me ollaan järjestetty täällä Sipoossa pari bändi-iltaa aika tyhjästä. Päätettiin vain, että aletaan järjestään ja sitten sovittiin vaan paikkojen omistajien kanssa rock illoista.
Kaikki liput meni kaupaksi ja illat oli todella onnistuneita. Jengi oli ihan törkeän mielissään molemmilla kerroilla! Totta kai kun täällä pikkupaikkakunnalla ei tapahdu mitään, on vaihtelua sitten tällainen erilainen meininki.
Millaisia esiintymiskokemuksia on jäänyt mieleen Leviltä?
Hullussa Porossa on ollut mahtava esiintyä aikaisemmin. Ollaan oltu siellä viisi kertaa. Meillä oli itsellämme tosi kivaa ja jengiä tuli tuolloin paikalle ihan hirveästi!
Areena on sitten uuden paikan kokeilua. On kiinnostavaa nähdä miten se toimii meillä esiintymispaikkana. Sinne on kuitenkin mahtava päästä vetämään. Onhan isommalla lavalla enemmän tilaa rokata ja riehua!
Cherry & the Vipers esiintyy Areenan Rokki-illassa kahden setin voimin 17.4. klo 23:00 alkaen. Tervetuloa rokkaamaan!
Hullu Poro sai langan päähän ensi tiistaina Areenalla esiintyvän Cherry & the Vipersin solistin, Kirsi Ylijoen. Näyttelijänä tutuksi tullut suomalaiskaunotar on aikaisemmin ollut mukana musiikkimaailmassa lähinnä aviopuolison toimessa. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että kauniimpi osapuoli on päästetty lavalla eteen ja muusikkopuoliso, Eicca Toppinen ,on jätetty taaemmas rumpuihin.
Utelimme hieman Kirsin unelmista ja tunnelmista ennen Leville saapumista.
Mistä saitte kipinän perustaa rock bändin?
Tuli vaan sellainen fiilis, että haluaisi harrastaa jotain uutta. Ensin meillä kävi kellarissa eri ihmiset soittelemassa huvin vuoksi ja sitten jossain vaiheessa huomattiin, että oli hyvä neljän hengen ryhmä, jolla sitten lähdettiin tekemään vähän enemmän.
Bändi on ollut kasassa vasta pari vuotta. Keikkaa tuntuu pukkaavan kuitenkin jo ihan mukavasti. Tuntuuko, että vanhat urasuunnitelmat jäävät nyt tauolle vai onko tarkoitus pitää bändi harrastusprojektina?
Tämä meidän bändi on vähän vahingossa syntynyt lapsi. Siitä huolimatta se on löytänyt omat jalkansa ja nyt tuntuu luontevalta, että se on olemassa. Hauskanpidon takiahan tätä ensisijaisesti tehdään. Tähän mennessä kokemus on ollut mahtava. Eihän sitä koskaan tiedä mihin tämä johtaa.
Muut bändin jäsenet ovat jo aikaisemmin olleet mukana musiikkiprojekteissa. Oliko sinulle bändin perustaminen jo pidempiaikaisempi haave?
Ei ollut. Kaipasin ehkä enemmänkin vain jotain uutta harrastusta. Ydinporukan muodostumisen jälkeen bändi olikin yhtäkkiä kasassa. Hyvinkin yllätyksenä tämä on siis tullut. Muut bändin jäsenet Eiccaa lukuun ottamatta ovat myös lähteneet aika harrastuspohjalta mukaan. Eicallekkin rummut ovat uusi instrumentti, joten sinänsä hänkin on noviisina mukana.
Kirsi Ylijoki on löytänyt nyt oman äänensä. |
Tuntuuko, että näyttelijänä oli helppoa omaksua solistin rooli? Alkuperäinen ammatinvalinta varmasti tukee kuitenkin paljon lavaesiintymistä.
Varmaan joo. Lavalla on ollut alusta asti luontevaa ja helppoa olla. Laulaminen on kuitenkin pitänyt opetella ja oma ääni löytää. Minullahan on ollut tätä ennen sellainen koko iän kestänyt laulutrauma. Ihan aluksi siellä kellarissakin laulaminen oli noloa ja jännitti.
Sitten kun löysin sen oman saundin oli vapauttavaa oivaltaa, että nainenkin saa laulaa rosoisesti rokkia täysillä ja asenteella.
Pitkä avioliitto takaa sen, että ainakin Eican kanssa tunnette toisenne ja yhteystyö toimii kotona. Tuleeko kuitenkin joskus sellainen tunne, että haluaisi vähän pitää taukoa toisesta nyt kun näette myös työn merkeissä?
Ei kyllä tule. Me ollaan niin paljon jouduttu olemaan pakko erossa. Nyt yhteinen harrastus on plussaa. Yhteinen bändi on molemmille uusi juttu ja tämä on ollut kauhean mukavaa!
Soitatte cover rockkia. Onko haaveissa kirjoittaa joskus omia biisejä?
Kyllä se alkaa siltä vaikuttamaan. Se olisi sitten se seuraava projekti. Olisi kyllä todella hienoa jos siihen pisteeseen joskus päästäisiin.
Entäpä albumi, voiko sellaista joskus tulevaisuudessa odottaa?
Sitäkin sitten katsotaan. Haaveena olisi tietenkin ensin omakustanne. Ehkä se pitäisi kuitenkin se ensimmäinen biisi kirjoittaa ja sitten lähteä siitä. Olisi mahtavaa jos albumi toteutuisi joku päivä.
Paras keikkamuisto tähän mennessä?
Me ollaan järjestetty täällä Sipoossa pari bändi-iltaa aika tyhjästä. Päätettiin vain, että aletaan järjestään ja sitten sovittiin vaan paikkojen omistajien kanssa rock illoista.
Kaikki liput meni kaupaksi ja illat oli todella onnistuneita. Jengi oli ihan törkeän mielissään molemmilla kerroilla! Totta kai kun täällä pikkupaikkakunnalla ei tapahdu mitään, on vaihtelua sitten tällainen erilainen meininki.
Millaisia esiintymiskokemuksia on jäänyt mieleen Leviltä?
Hullussa Porossa on ollut mahtava esiintyä aikaisemmin. Ollaan oltu siellä viisi kertaa. Meillä oli itsellämme tosi kivaa ja jengiä tuli tuolloin paikalle ihan hirveästi!
Areena on sitten uuden paikan kokeilua. On kiinnostavaa nähdä miten se toimii meillä esiintymispaikkana. Sinne on kuitenkin mahtava päästä vetämään. Onhan isommalla lavalla enemmän tilaa rokata ja riehua!
Cherry & the Vipers esiintyy Areenan Rokki-illassa kahden setin voimin 17.4. klo 23:00 alkaen. Tervetuloa rokkaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti